Road trip Turkin aarteisiin

Turkki on uteliaalle upea maa. Täällä on paljon nähtävää jo Alanyan lähialueilla, kun vain lähtee liikkeelle. Niinpä mekin vuokrasimme auton, ja suuntasimme Turkin etelärannikolle. Starttasimme aamulla jo ennen kukonlaulua, jotta saisimme kahdesta päivästä irti kaiken mahdollisen. Itse tykkään aamuista, kun kaupunki on vielä unessa, kadut rauhalliset ja liikenne vähäistä. Ehkä siksi alkumatka taittui nopeasti.

Antalyan kaupungin jälkeen maisemat muuttuivat silmiä hivelevän kauniiksi. Korkeat vuoristot ja vieressä välkehtivä Välimeri takasivat, että silmäruokaa riitti koko matkan. Pidimme aamiaistauon Kemerissä. Kuppi kahvia ja Gözleme-lettu ovat harvoin maistuneet yhtä hyviltä.

Ensimmäisenä päivänä olimme suunnitelleet kiertelevämme nähtävyyksiä. Se ei ole täällä vaikeaa, onhan Turkki tunnettu pitkästä ja mielenkiintoisesta historiastaan. Rooman aikaisia rauniokaupunkeja on tasaisin välimatkoin: pelkästään Alanyan ja Antalyan välillä sijaitsevat Side, Aspendos ja Perge. Nämä kaupungit olivat meille jo entuudestaan tuttuja, joten suuntasimme pidemmälle. Demren kaupungin keskustasta muutaman kilometrin päässä on Myra, hyvin säilynyt amfiteatteri ja kuulu lyykialaisten aikainen hautaseinämä. Paikan päällä ei voinut kuin ihmetellä, mitä kaikkea kansat ennen meitä ovat saaneet aikaan.

Myran lyykialaisten aikainen hautaseinämä pysäytti ihmettelemään ihmisten taitoja.

Myran lyykialaisten aikainen hautaseinämä pysäytti ihmettelemään ihmisten taitoja.

Olin aiemmin ihmetellyt, miksi joihinkin Turkin karttoihin oli näille kohdille piirretty joulupukki. Sekin selvisi Pyhän Nikolauksen kirkossa. Pyhä Nikolaus oli Demren piispa 300-luvulla. Hän oli tunnettu hyväntekijä, josta tuli lasten, merimiesten ja kauppiaiden suojelupyhimys. Hänen uskotaan olevan esikuva nykypäivän joulupukille.

Iltapäivällä sopivasti lounasaikaan saavuimme Kaşiin, ihanan pieneen ja idylliseen kaupunkiin. Hiekkarantaa ei kaupungilla ole, mutta persoonalliset ravintolat ja pikkuputiikit vetivät meitä puoleensa. En muista milloin olisin maistanut niin hyvää kalaruokaa, nam! Iltaelämää tuntui löytyvän, mutta nämä matkaajat suuntaisivat hyvissä ajoin hotellille, koska edessä olisi toinen ajopäivä.

Aamiaisen jälkeen hurautimme lähemmäksi Kekovaa, uponnutta kaupunkia ja kauniita lähisaaria. Vuokrasimme veneen, jonka kapteeni vei meidät yksityiskierrokselle kohtuuhinnalla. Pystyimme ihailemaan maanjäristyksen romahduttamaan lyykialaisaikaista kaupunkia lasipohjan kautta. Itse ihmettelin veden kirkkautta ja upeaa turkoosin sävyä, ja hyppäsin aina tilaisuuden tullen uimaan.

Veneretkellä ei voinut olla pulahtamatta turkoosiin veteen.

Veneretkellä ei voinut olla pulahtamatta turkoosiin veteen.

Yöksi ajoimme Olympokseen, joka on tunnettu luonnon ja historian lisäksi veikeistä puumajoistaan. Sellaisessa mekin yövyimme. Puumaja-alue oli hiljainen ja luonto lähellä. Kasvoipa mänty jopa puumajamme sisällä. Aamulla olo oli kuin uudesti syntyneellä, keuhkot täynnä raikasta vuoristoilmaa. Hieman harmitti lähteä ajamaan takaisin kohti Alanyaa.

Auringonlasku on elämys puumajasta käsin.

Paluumatkalla emme malttaneet olla pysähtymättä Antalyan lentokentän lähellä Deepo-ostoskeskuksessa outleteineen. Kahden päivän retki oli imenyt voimia, eikä ostoksia tullut tehtyä. Lounas ja kuppi kahvia, jonka jälkeen viimeiset pari tuntia ajomatkaa Alanyaan useita muistoja rikkaampana.

En voi lakata ihmettelemästä vielä useiden Turkki-kesien jälkeenkin, kuinka yhdessä maassa on niin paljon nähtävää, luonnonkauneudesta puhumattakaan. Suosittelen kaikille kurkistusta perinteisten loma-alueiden ulkopuolelle!

– Virpi Pekkinen

 

Vielä ehdit syksyllä Alanyaan. Aurinkomatkojen kyydissä pääset sunnuntaisin Gazipasan kentälle, lähemmäs Alanyaa.

Kesän 2015 matkat Alanyaan, Konakliin, Belekiin ja Sideen ovat nyt myynnissä

Tutustu kaikkiin Turkin lomakohteisiin